Hupsis. Unohdin kokonaan kirjoittaa viime viikolla. Se meni aivan omalla painollaan.
Tuloksia on todella tullut. Kävin työterveystarkastuksessa ja labrakokeista kävi ilmi, että kaikki arvot (kolesterolit, sokerit, hemoglobiinit jne jne) olivat tosi hyvät. Ehkä paastoilu on auttanut sen verran, että taannoin vuonna 2011 se huono kolesteroli oli yhden pykälän sen huomioitavan rajan. Nyt se ei ollut lähelläkään. JES JES JES!!!!
Edelleen suurimmat tulokset näkyvät suurentuneissa vaatteissa. Puntarillakin kävin ja yhden puntarin mukaan kiloissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia vain 3 kiloa, mutta toisessa puntarissa oli selkeästi alemmat lukemat. Normi päivän (yli 500 kcal) syömisten jälkeen puntari näytti 5 kiloa vähemmän. Seuraavana aamuna syömättä se näytti 7 kiloa vähemmän. Jäi siis mietityttämään tuo puntareiden ero... mieluusti uskon tuota jälkimmäistä puntaria. Kun kumpikaan ei ole omani, on vaikea ajatella, että mikä mahtaa oll< oikea tulos. No jokatapauksessa läski painaa vähemmän kuin lihas, joten toivottavasti kyse on siitä, että rasva on kehosta palanut vaikka kiloja ei olisi niin paljoa lähtenytkään. Ja nyt alka ottaan pattiin tämä oma kilojen syynääminen. Sama se, parempi on olo. Ja tunnen itseni ihan kivan näköiseksi, mikä on todella harvinaista herkkua minulle. Minä todella vihaan omaa kroppaani, jota nyt koetan oppia rakastamaan.
Tänään on siis 7 viikon ensimmäinen paastopäivä, tuntui että päivän kuijottelun jälkeen kun oli oikeasti nälkä (aamulla kananmuna ja iltapäivällä piltti) hervoton lautasellinen vihanneksia, tonnikalaa ja papuja oli ruhtinaallinen annos. Ei voi oikeasti käsittää kuinka järkyttävän iso lautasellinen voi olla niin vähäkalorinen.
Tänään tuli myös ensimmäistä kertaa sellainen pieni tylsistymisen tunne, että no eikö sitä vois ihan ruokia puntaroimattakin syödä ihan oikein. No en voi ainakaan minä. Olen kolme kertaa laihduttanut 10 kiloa jossain kolmen kuukauden hujauksessa ja joka kerta kilot ovat palanneet korkojen kera. Juuri kun se tylsistymisen hetki tulee, niin silloin ei voi antaa periksi. Siitä lähtee liusu kohti aikaisempia huonoja elämäntapoja. Nyt siis tiukasti vaan itseä niskasta kiinni. Toki voinen vaihtaa tämän paastoilun päivittäiseen kalorien laskemiseenkin. Sitä häätyy harkita. Tämä vain on tuntunut niin kivalta ja minulel soppelilta hommalta. Harmittaa kun en ottanut ennen ja jälkeen -kuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti