Polvileikkauksesta toipuminen - viikko leikkauksesta

Polveni on leikattu 17.7.2014 eli vähän yli viikko sitten. Toipuminen on ollut valtavan nopeaa.

Kyynärsauvoja käytin kahtena päivänä enemmän ja kolmantena päivänä vain kun tiesin, että mennään ulos ja pitää edetä hiukan pidempi matka. En jäänyt täysin pötkölleen kun fyssari kehotti pysymään liikkeessä. Portaita alastullessa huomaa selkeimmin, että polvi on vähän jäykkä taipumaan. Taipuu kuitenkin vähintään 90 astetta. Tokikaan minun polvessani ei suuria tehty - ihmeteltiin,  tähysteltiin ja hiukan tasoiteltiin rosopintoja.

Polvi on vielä hiukan turvonnut eikä aivan suoristukaan täysin, mutta kävelemällä etenee jo ihan hyvin. Tutut, jotka eivät tienneet minun käyneen leikkauksessa, eivät huomanneet ollenkaan kävelystäni, että minut oli jo operoitu. Liukkaasti siis etenen jo ainakin tuon perusteella, koska en varsinaisesti mikään hidas etenijä ole koskaan ollut. Kotonamme on kolme kerrosta, joten tuo portaiden kulkeminen käy hyvästä treenistä.

Pientä kipua tuntuu, mutta särkylääkkeetkin pystyin jättämään jo heti neljännen päivän jälkeen. Kipu on siis koko ajan ollut aivan siedettävää. Etureisilihaksia ei oikein pysty jännittämään ja polvi tuntuu hiukan "arvaamattomalta", se saattaa yhtäkkiä tehdä jonkin vähn niinkuin liian ison liikkeen niin, että kipu sitten pääsee kunnolla vihlaisemaan.

Tikit otetaan pois ylihuomenna ja voi pojat, että minä sitten aion uida. Trooppinen helle ollut koko tämän toipumisen ajan ja sauna ja uinti kielletty. Se on oikeastaan ollut ainut iso harmi sen lisäksi, että leikkaus oli oikeastaan turha, koska suurin löydös oli nivelrikko usealla nivelpinnalla. Sillehän ei oikeastaan voi tehdä leikkaukselal mitään. Parhaimmat keinot lienevät painon pudotus, synvisc -injektiot ja ruokavalion rukkaamisestakin kuulemma olisi hyötyä. Ja sitten viimeisenä keinona mahdollisesti tulevaisuudessa tekonivel. Mutta sitä ennen kuitenkin otetaan käyttöön se paras hoito eli liike. Se ei saa loppua vaan sen pitää lisääntyä entisestään.

Niinhän ne sanovat, että polvileikkaukset ovat usein tarpeettomia. Toki nivelrikkoa uskon minulla olevan muuallakin kuin polvissa. Aloitin tanssiminen kolmevuotiaana ja siitä tuli myöhemmin ammattinikin, mikä varmaan on osasyyllinen polvien kipuiluun. Olisi pitänyt ehkä alkaa harrastaa shakkia.