16.1.2013
Aamulla pääni oli tosi kipeä enkä voinut ollenkaan hyvin. Heräsin n. 6:00 aamulla järkyttävään kipuun kurkussa. Otin äkkiä lääkkeitä ja join vettä sen mitä pystyin ja panin takaisin nukkumaan.
Kolmisen tuntia myöhemmin aloin oksentaa. Oksensin pääasiassa sappinesteet ulos tyhjääkin tyhjemmästä mahalaukustani. Kurkku oli rauhoittunut lääkkeiden otosta, mutta pahoinvointi oli tullut uutena juttuna. Oksentelu jatkui pitkin päivää. Olin yhteydessä lääkäriin kysyäkseni oliko joku lääkkeistä erityisesti pahoinvointia aiheuttava. Panacod oli. Niin arvelinkin, koska Buranasta tai Amorionista minulle ei koskaan aiemmin ole tullut pahoinvointia. Se liittyi selvästi lääkkeisiin, koska muuten en voinut pahoin samalla tavoin kuin vaikka oksennustaudissa. Yritin syödä ja juoda oksennusten välissä, jotta ei tarvitsisi oksntaa tyhjästä mahasta, mikä auttoikin. Lääkari lupasi jättää Panacodin pois, koska en kokenut kipua mitenkään niin kovaksi, etten olisi selvinnyt sen kanssa. Sovittiin, että oksentelun jatkuessa olen uudelleen yhteydessä häneen, mutta oksentelu loppui kun lopetin ottamasta Panacodeja.
Sveitsiläinen juustokeitto pussista oli muuten ihan todella hyvä ruoka tässä kohdassa, kun oli syönyt pääasiassa hedelmäpilttejä ja mehujäätelöä. Suola teki terää.
Olo koheni iltaa kohden, mutta toki olin väsynyt ja edelleen pääasiassa nukuin. Kipu oli kurkussa hieman edellistä iltaa kovempi, mutta aivan siedettävissä. Luin pienelle elämänimiehelle iltasadun, mitä en kuvitellut heti pystyväni leikkauksen jälkeen tekemään. En tokiaan kyennyt minkäänlaisiin äänitemppuihin, joten lukemiseni oli monotonisempaa kuin yleensä.
Tämä päivä oli tähän astisista sairastelupäivistä ikävin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti