Polvileikkauksesta toipuminen - pari viikkoa leikkauksesta

Olen pyrkinyt elelemään ihan normaalia elämää polvileikkauksen jälkeisinä viikkoina ja tuossa viisi päivää sitten otettiin tikit pois. Haavat ovat aivan siistit.

Polvi on edelleen hiukan jäykkä, mutta esimerkiksi pyöräily sujuu hyvin. Pystyn myös ponnistamaan koko painollani leikatun polven päälle jo melko korkeisiinkin paikkoihin. Portaiden nousu onnistuu hyvin, mutta alastulossa vielä vähän sattuu. Huomaan hieman fuskaavani lonkasta portaita alas tullessani, mikä ei ole hyvä juttu. Tällaisia vääriä kävelytapoja ei saisi päästää päälle, menee muutkin paikat jumiin ja epätasapainoon.

Nyt taisi hiukan tänään tulla takapakkia kun leikatun polvel ulkosyrjässä tuntuu aika kovaa kipua. Tämä on sitä kipua, minkä vuoksi olen alun perin hakeutunut opolveani hoidattamaan. Hiukan vetää mieltä matalaksi kun pari viikkoa leikkauksesta samat säryt polvessa jatkuvat. Lonkassa tuntuu myös jonkin verran säteilyä kipeästä polven ulkosyrjästä. Toivon, että tämä olisi väliaikaista ja vielä leikkauksesta johtuvaa. Mutta särkee prrkkkkllll.

Rempataan selvaakissa

Tässä parketin alla olevaa laudoitusta.

Nyt on saatu yläkerran lattiat paikoilleen.  Olemme siis aiemmin kyselleet monilta ihmisiltä mielipiteitä kannattaako vanhat (50-vuotta vanhat) kuivat lankut repiä pois ja laittaa levyt tilalle. Tulimme sitten siihen tulokseen, erästä asiantuntijaa kuultuamme, että jätämme vanhat laudat paikoilleen ja vedämme parketin siihen suoraan päälle. Näin voi siis kuulemma tehdä.

Lattia antaa aika paljon periksi paikoitellen melko paljon. Jäämmekin siis odottelemaan, että kuinka paljon lattia antaa periksi ja alkaako se ajan kanssa narista. Mieheni on sitä mieltä, että jos nyt tekisi lattian uudelleen niin vetäisi vanhat laudat pois ja laittaisi levyt tilalle. Hän täytti pahimmat välit pahvilla ja minusta se on ihan ok, mutta mies ei ole oikein tyytyväinen.

Nyt edessä on kaappien tekeminen. Tilasimme kaapin ovet karmeineen Vihipuun Vesa Hahtoselta ja hän teki tosi hyvää jälkeä. Ihanaa koivuvaneria! Minä olen vanerifani.

Eteisen kaappien venelakalla
käsiteltyä pintaa. Love it!

Leea-vedin (vielä käsittelemättömässä) kaapin ovessa
kylläkin hiukan nurin päin.
Vaakatasossahan nämä rivat tietysti ovat.

Nyt meillä olisi sitten edessä runkojen tekeminen. Se onkin millimetripeliä kun tilaa on vähän se pitää käyttää maksimaalisesti hyväksi. Myös kaapin ovet pintakäsitellään itse. Aiomme lakata ne ehkä venelakalla, koska tavoite olisi, että puut tummuisivat ajan myötä luonnollisesti niin kuin tällaisissa vanhoissa taloissa on ollut tapana.

Vetimien kanssa meillä kävi ihan huipputuuri. Eräs ystävä hoksasi, että keltaisessa pörssissä on eräällä herralla myynnissä uusia Leea-vetimiä. Niiden valmistushan on lopetettua ja olen etsinyt niitä vuosi tolkulla ja yhtäkkiä sain 8 kappaletta uusia alkuperäisessä paketissaan!!!